Back home

 Laivalta kotiuduttu! Tultiin juuri sopivasti markkinatanssien viimeisten biisien aikaan Jämsänkoskelle. Ja eilen oli tietysti markkinat, joilta tuli ostettua kolme kiloa herneitä, mansikoita ja paljon lakuja. Ei nuo Jämsänkosken markkinat mitkään hääppöset ole, mutta näkee niissä tuttuja. (:

Laivalla meni tosi kivasti. Ensin päästiin oikeeseen bussiin ja siitä sit oikeeseen laivaan. Kamalan kuuma oli terminaalissa odottaa laivaan pääsyä, mut hytissä oli jo ihanan viileetä. Siinä käytiin sit melkein heti syömässä kunnon kotiruuat. Oli ihan sairaan hyvää, naminami.

Tax freessä selvis, että Ruotsiin mennessä alkoholituotteiden ikäraja oli 20v, niin ekalla keikalla meni meidän herralla pupu pöksyyn ja päädyttiin ostamaan vaan limsaa. Sit tämä rohkea tyttönen päätti käydä kokeilemassa onnea ja kyllähän sellainen nuori poika mulle pari breezeriä myi, vaikka varmasti näki etten kahtakymmentä vuotta ole. Sit onnistumisen ilosta menin sanomaan Artulle että kyllä säki saat ostettua jos mä sain ja tämäpä lähti kokeilemaan samalta myyjältä, myiskö se sille pari ölppöstä, niin ei myyny. :DDD Kyllä oli mulla naurussa pidättelemistä, kun se tyhjin käsin tuli ihan nolona, kun ei se saanukkaan ostettua.. Hihih. ♥

Loppumatka meni ihan rennoissa merkeissä, juotiin parit drinkit ja nautittiin olosta. Torstaina käytiin ihailemassa Maarianhaminan satamaa ja sit illalla oltiinkin jo Turussa. Mukaan tarttui paljon karkkia ja pari juomaa. Ihanan rentouttava reissu, vaikka linkissä meidän vieressä istukin ihan järjettömän ärsyttävä nainen. Oli vähän tossun alla sen mies... Eipä siitä sen enempää. (:

Kruisinkia

Moikkamomoi

Nyt on sitten Juhannus ja Iskelmä festarit puskettu kunnialla läpi ja on ansaitun loman aika! Loman kunniaks varattiin EILEN hetken mielijohteesta Artun kanssa laivamatka keskiviikolle eli HUOMISELLE!!!!! Lomasta hullaantuneina lähdettiin myös tänään, hetken mielijohteesta jälleen, Jyväskylään tsekkaamaan alennusmyynnit. Eipä sieltä paljoa mitään löytynyt.. Arttu löys hupparin ja mä jotain mitä en viitsi täällä paljastaa. 

Mulla on ollu kamalat pakkauspaineet/ongelmat, koska en tiedä mitä ottaa mukaan risteilylle, jolla tosiaan ollaan vaan yks yö.. Oon huomannut, että kaikkein vaikeinta pakkaaminen on tollasille lyhyille matkoille, kun ei tosiasiassa tarvi kun korkeintaan yhdet vaihtovaatteet. Nyt mulla taitaa olla niitä jo neljät kassin pohjalla... No, kai sitä pitää tytöllä valinnanvaraa olla?

 Nyt kuitenkin jatkamaan pähkäilyä pakkaamisen pariin! Saa antaa vinkkejä, mitä laukun pohjalle tosiaan miniristeilylle OIKEASTI tarvii heittää. (: Kuulette musta risteilyn jälkeen, yritän muistaa ottaa paljon kuvia! 

Nimetön

Heipsan! Viimestä lomapäivää viedään taas. Huomenna edessä siis Iskelmä festarit. Napsin tuossa eilen parit kuvat, kun pelailtiin Sohvin kanssa mölkkyä. Sohvi voitti tosin pienellä avustuksella parilla pisteellä.

Mun piti tänään lähteä Jyväskylään, mut en sit jaksanukkaan yksin lähteä..Täytyy mennä ens viikolla, kun on hieman  pidempi pätkä lomaa ja kun kaikista vaatteista on varmasti kaikki koot menny! :p

Tuli tässä mieleen, että en oo tehnyt lomalla mitään.. Mun piti mennä vaikka mihin, mutta kotona mä oon vaan ollut. Toisaalta mulla on ollut ihan kivaa vaan kotonakin, mutta kun en täälläkään oo saanut mitään aikaan. Ja mua stressaa ihan sairaasti syksyn kirjotukset, koska mun lukemisesta ei oo tullut yhtään mitään! Luultavasti itken päivää ennen koetta kaikki kirjat sylissä, että mitä helkuttia teen! Oikeesti kuka pystyy keskittymään kesälomalla lukemiseen?! En minä kyllä ainakaan.. :( 

Kenelläkään mitään vinkkejä, kuinka jaksaisin pitää nenäni kiinni kirjoissa?

Rovies nro 2- Life is about decissions and faith

 

Toisena hömppäelokuvana esittelyssä One day (Sinä päivänä), jonka juoni on pähkinänkuoressa tälläinen:

Kaksi nuorukaista tapaavat päättäjäispäivänä 15.7.1988  ja päättävät mennä sänkyyn. Sänkyyn menon sijasta nuoret päättävätkin hieman vastahakoisesti olla vain ystäviä. Elokuvassa näytetään pätkiä lähes vuosittain päivän 15.7. tapahtumista; kuinka heidän suhteensa on edennyt tai saanut takapakkia. Elokuvassa on kyse valinnoista, tilaisuuksiin tarttumisesta ja kohtalosta.

Em (Anne Hathaway) ja Dexter (Jim Sturgess) ovat parhaat ystävykset. He ovat täysin vastakohtia toisilleen, mutta sisimmässään rakastavat silti toisiaan. Dexter on naistenmies, jolla on lähes joka ilta uusi nainen kierrossa, kun taas Em on nuori kirjoittajan alku, hyvin korrekti ja asiallinen. Silti he pystyvät puhumaan toisilleen kaikesta.

Eräässä vaiheessa Dexterin holtiton elämäntapa alkaa kuitenkin kyllästyttämään Emiä, joka tahtoo elämältään enemmän ja hän panee heidän välinsä poikki. Sillä välin he molemmat ehtivät rakastua ja olla rakastumatta; Em lukee itsensä opettajaksi ja Dexter saa tulevan vaimonsa kanssa lapsen. Emin kämppäkaverin häissä ystävykset kuitenkin jälleen kohtaavat toisensa, minkä seurauksena he menevät sänkyyn ja alkavat tajuta, kuinka paljon he tarvitsevat toisiaan. Pian he saavatkin tunnustettua oikeat tunteensa toisilleen ja alkavat vihdoin elää elämää, jota heille oli monta vuotta kaavailtu- kunnes kohtalo astuu peliin.

Elokuva oli ihan hyvä. Ei mikään mestariteos, mutta mukavaa ajanvietettä. Koskettava ja realistinen rakkaustarina, siitä mitä elämällä on annettavana ja mitä se voi ottaa pois. En viitsi sanoa mitä tolla kohtalon peliin astumisella tarkotetaan vaikka varmaan kaikki sen tajuaa muutenkin , mutta siinä vaiheessa, kun tajus mitä tulee tapahtumaan, meinas henki salpaantua ja meinasin jo laittaa leffan pois, kun en halunnut uskoa että niin kävisi.

Tässäkin elokuvassa juoni melko kliseinen, mutta toteutus oli minusta hauska, sillä tapahtumat näytetään vain 15.7. aina vuoteen 2011 asti. Myös tässä kosketti se realistisuus, että tämä voisi tapahtua omallekin kohdalle jos siis omistaisi komean kaveripojan ;). Tähtiä ajatellen annan tälle kolme tähteä, lähinnä hyvien näyttelijöiden ja toteutuksen ansiosta. Mutta suosittelen katsomaan! (:

***

Älä nuolaise ennen kuin tipahtaa

En oo ikinä ymmärtänyt tuota otsikon sanontaa, mutta lauantai-iltana ei olisi todellakaan pitänyt "nuolaista" liian aikaisin, sunnuntaina meinaan tipahti. Eilen oli ihan hirveä keli! Eikä siinä, jos sen päivän ois saanut istua sisällä lämpöisen peiton alla, mutta kun piti olla niitä tupakan tumppeja nyppimässä Himoksella! Mua ei oo ikinä palellut niin paljon, enkä oo edes suihkun alla ollu niin märkä kun siellä. Luojan kiitos meidän ei tarvinut koko sitä kaheksaa tuntia sielä olla! Kahdelta sinne kasin aikaan pois. Ruuan jälkeen eli kuuden jälkeen sanottiin, että kun tölkit ja pullot on lajiteltu niin saa lähteä. Ei o varmaan kukaan tehny niin nopeesti hommia, kun sillon, kun kotiinlähtö häämötti horisontissa- silti niitä tölkkejä tuli kummasti koko ajan jostain lisää siihen nenän eteen.

Onneks oli aluesiivoojat festareiden aikana tehnyt sen verran hyvää jälkeä, että me saatiin hommat jo eilen loppuun, eikä tarvinu kenenkään enää tänään mennä tuonne sateeseen tympiintymään. Vaikka oishan se lisää rahaa tiennyt itse kullekin. (:

Kiitos ihan koko festariporukalle hienosta työstä, parin päivän päästä jatketaan! ;)

Rovies nro 1- Love is the only thing that matters

Koska oon viettänyt lähes jokaisen lomapäiväni jonkun sarjan tai elokuvan parissa, ajattelin jakaa muillekin kokemuksiani katsomistani elokuvista. Oon ihan kipeenä kaikkiin romanttisiin elokuviin. Oon jo varmaan pariinkin kertaan maininnut edellisissä postauksissani mm. Holidaysta, joka on mun kestosuosikki. Muita vanhoja tuttuja ihania on mm. P.S I love you (P.s Rakastan sinua), Shall we dance (Saanko luvan), A walk to remember (Muistojen polku, Ps. surullinen) ja Blue lagoon (Sininen laguuni). Noi elokuvat oon kattonu puhki, mutta silti niihin ei kyllästy.

Nyt kuitenkin uusiin romanttisiin tuttavuuksiin;

Ensimmäisenä esittelyssä The notebook- Rakkauden sivut. Mun oli pitäny kattoa toi elokuva jo aikoja sitten, mutta unohin sen, KUNNES rakas ystäväni Henna muistutti elokuvan olemassaolosta ja siltä istumalta laitoin sen lataukseen Nordic-tv.ltä.

 

 Kuten kuvan ylälaidassa lukee ,"Behind every great love is a great story", elokuva kertoo kahden säädyn rakkaustarinan. Nimi "Notebook- Rakkauden sivut" tulee siitä, että vanha mies lukee muistivihosta dementoituneelle vaimolleen tarinaa- heidän tarinaansa.

Naispäähenkilö Allie (Rachel McAdams) on lomalla Seabrook Islandissa, jossa asuu miespäähenkilö Noah (Ryan Gosling). He tapaavat kaupungissa järjestetyssä karnevaalissa ja Noah ihastuu ensisilmäyksellä Allieen. Noah yrittää kaikin tavoin saada Allien huomion ja lopulta onnistuukin siinä. He rakastuvat syvästi, mutta lopulta heidän luokkaeronsa erottaa heidät. Allien on palattava kouluun, eikä Noah voi jättää työtään ja isäänsä.

Pariskunta ei tapaa moneen vuoteen ja molemmat ovat koittaneet jatkaa elämäänsä. Allie onkin menossa rikkaan Lon Hammondin (James Marsden) kanssa naimisiin. Sillä välin Noahin isä on kuollut ja hän on rakentanut unelmiensa talon pääsemättä kuitenkaan yli Alliesta. Aivan häiden alla Allie näkee paikallisessa lehdessä kuvan Noahista ja hänen talostaan ja hän päättää lähteä tapaamaan Noahia vielä viimeisen kerran. Perillä asiat kuitenkin mutkistuvat ja vanhat tunteet nousevat pintaan.

Pian Hammond saa selville mitä Allie onkaan oikeasti Seabrookissa tekemässä ja päättää saapua katsastamaan tilanteen. Allien äiti ehtii kuitenkin ensin ja pistää Allien miettimään tarkkaan, kumman miehistä hän haluaa. Hammondin saapuessa Allie on varma halustaan naida hänet. Hän tulee kuitenkin järkiinsä ja tajuaa, että vastaus on ollut koko ajan hänen nenänsä edessä ja palaa Noahin luo.

Parasta elokuvassa on se, että vaikka Noah ja Allie ovat yltäpäätä rakastuneita, he ovat molemmat voimakkaita luonteita, minkä takia heillä ei ole helppoa. He tappelevat lähes joka asiasta ja ovat eri mieltä kaikesta, mutta silti he tietävät, että heidän rakkautensa on suurempi kuin mikään erimielisyys.

Vanhan Noahin kertoessa tarinaa dementoituneelle Allielle, hän toivoo tämän muistavan. Välillä tuleekin hetkiä, jolloin hän muistaa, mutta kuten sanottu, ne ovat vain hetkiä. Elokuvan päättyessä Allien muisti toimii, kun Noah yöllä tulee tapaamaan häntä, ja he menehtyvät käsi kädessä sairaalasängylle uskoen vankasti heidän rakkautensa olevan suurempaa kuin mikään muu asia maailmassa.

Jos tähdistä puhutaan, annan elokuvalle TÄYDET viisi tähteä, koska koko tarina oli niin koskettava, että hyvä etten itkeny koko elokuvan ajan. Parasta tosiaan oli se, että vaikka rakkaus oli voimakasta, niin se oli silti inhimillistä kaikkine riitoineen ja erimielisyyksineen, joten tuli tunne, että siihen voi samaistua. Vaikka juoni pääpirteittäin onkin melko kliseinen, niin ei sitä silti voi verrata mihinkään muuhun saman kaartin elokuvaan. Jokaisen romantiikan nälkäisen on pakko katsoa tämä leffa! (:

***** 

Ps. teen nää leffapostaukset sittenkin erissä, koska tähänkin tuli jo näin paljon tekstiä (:

Pps. Jos tiedätte jotain hyviä romanttisia leffoja, vinkatkaa

Pps. rovies= romantic + movies 

 

Nyykoortii

OHI ON! Meinaan Juhannus festareiden lipunmyyntiurakka! Oli pakko tulla päivittelemään vielä näin keskellä yötä tätäkin tietoa tänne. En edes tajunnu, että en oo huomenna enää tulossa myymään lippuja, kun vasta sitten kun esimies anto halit ja kiitteli kamalasti. Ja sen sanon, ettei ois parempaa pomoa voinut olla! Kävi säännöllisesti kysymässä miten menee, toi suklaata ja limsaa ja oli muutenkin ihana ja huolehtivainen. Ihana työ ja ihanat ihmiset!  ♥

Kävin töitten jälkeen vielä äkkiä pyörähtämässä festarialueen läpi, kun en ollut sielä vielä ehtinyt käydä, muuta kuin hotellilla syömässä. Petri Nygård sielä laulaa hoilotti puolialastomien taustatanssijoidensa saattelemana. YÄK! Ois tehny mieli tomaatilla heittää, mutta hillitsin sitten itteni.
Jotenkin oli mun mielestä festarialue ahtaamman olonen kuin viime vuonna? Sinne oli tänä vuonna pystytetty jotain ihme "kaistan jakajia", missä ei ollu mun mielestä mitään järkeä, koska ne vei ihan hirveesti tilaa. Meininkiä ne ei tosin näyttäneet haittaavan.

NYT juon ihanaa alkoholipitoista drinkkiä, syön mansikkarahkaa ja nautin olostani! Vaikka huomenna jatkuukin ilmeisesti sateessa jälkisiivous = tupakan tumppien nyppimistä maasta ja jalkoja kolottaa, niin iloitsen kuitenkin siitä, että sain festarit kunnialla päätökseen ilman potkuja ja Iskelmillekin on merkitty työvuoroja! Ei ois voinu paremmin juhannus mennä!