Tänään on tasan kuukausi siihen, että lähden elämäni kenties suurimmalle seikkailulle- nimittäin au pairiksi Belgiaan. Pitkän ja kivisen hakuprosessin jälkeen löysin kuin löysinkin itselleni sopivan perheen, joka oli halukas ottamaan minut osaksi arkeaan.
Ajatus au pairiksi lähtemisestä syntyi oikeastaan hieman sattuman kautta. Tiesin jo ennen lukioon lähtöä, että kun lakki on painettu päähän, tämä tyttö pitää välivuoden. Mutta mitä ihmettä välivuotenani tekisin?
Aloin selata internetistä mahdollisia työpaikkoja niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Ulkomaat ja matkustaminen ovat aina kiinnostaneet minua, joten etsin erilaisia vaihtoehtoja lähteä työskentelemään Eurooppaan. Yhtäkkiä sivustot, joita hakukoneeni on eteeni hakenut, alkavat kaikki hokea yhtä ja samaa: au pair. Mikä ihmeen au pair? Olin kuullut termin jo aiemmin, mutta en tarkkaan ottaen tiennyt sen tarkoitusta. Jotenkin se lastenhoitoon liittyy?
"Au pair tarkoittaa henkilöä, joka asuu ulkomailla perheessä hoitaen perheen lapsia ja tehden kotitöitä. -- Au pairin edut vaihtelevat riippuen siitä, millaista työsuoritusta häneltä odotetaan. Hänellä on yleensä oma huone, hän ruokailee perheen kanssa ja lisäksi hän saa taskurahaa ja mahdollisesti muita työn kautta tulevia etuja esimerkiksi auton käyttöönsä. Au pairit ovat tyypillisesti nuoria naisia. -- Au paireiksi lähteviltä odotetaan kattavaa lastenhoitokokemusta, usein vaaditaan suosituksia kahdesta eri perheestä (ei sukulaisia)"
(wikipedia)
Mielenkiintoni heräsi lähes heti. Ongelmana oli kuitenkin se, että en omannut minkäänlaista lastenhoitokokemusta, kun kerta pikkusiskon hoitoa ei lasketa. Myöhemmin selvisi, että se ei ollut ongelma, eikä edes hidaste! Seuraava kysymys olikin: Kuinka au pairiksi voi hakea?
"Au pair -paikan voi hankkia joko välitystoimiston kautta tai itsenäisesti. Voi olla helpompaa lähteä au pairiksi toimistojen kautta kuin omatoimisesti. Au pair -toimisto auttaa lähtijää esimerkiksi lupa-asioiden hoitamisessa.--
--Jos lähdet au pairiksi itsenäisesti, sinun täytyy tehdä paljon valmisteluja. Etsit itse sopivan isäntäperheen ja selvität maahanmuuttoon liittyvät lupa-asiat. Huolehdit myös sopimuksen laatimisesta isäntäperheen kanssa ja olet vastuussa siitä, että tunnet au pairin oikeudet ja velvollisuudet kohdemaassa. Jos kohtaat ulkomailla vaikeuksia, sinulla ei ole toimiston tukea.
Toisaalta, jos etsit paikkaa itsenäisesti, sinulla on paljon vaihtoehtoja ja voit valita isäntäperheen vapaammin verrattuna siihen, että lähtisit au pairiksi jonkin toimiston kautta."
(maailmalle.net)
Tässä vaiheessa en ollut vielä täysin varma siitä mitä olin tekemässä, mutta kaivoin esille osoitteen www.aupair-world.net (tuli ensimmäisenä eteen Googlesta), jonne tein kokeilumielessä profiilin. Kohdemaat: Ranska, Sveitsi ja Englanti. Profiilin luomisen jälkeen ei mennyt edes vuorokautta, kun olin jo saanut muutaman yhteydenoton perheiltä, jotka olivat halukkaita kuulemaan minusta lisää. PANIIKKI! INNOSTUS! Ehkä tästä sittenkin kehkeytyisi jotain?
Päähäni alkoi hitaasti, mutta varmasti muokkautua kuva au pairiksi lähtemisestä. Vastailin perheiden yhteydenottoihin, otin itse yhteyttä kiinnostaviin perheisiin, Skypetin potentiaalisten kanssa, kohtasin vastoinkäymisiä, muutin profiiliani ja hakumaita: Ranska, Sveitsi, Belgia, ja lopulta löysin perheen itselleni.
Nyt olen pisteessä, jossa olen hoitanut au pair- sopimuksen perheen kanssa, hankkinut eurooppalaisen sairasvakuutuskortin, ottanut matkavakuutuksen, varannut lennon Brysseliin, muuttanut kännykkäliittymää, ottanut selvää verotuksesta... Toisin sanoen: olen (lähes) valmis lähtöön.
