Eilen illalla tuli telkusta Twilight, jonka katoin tylsyyteeni noin miljoonannen kerran. Rakastan tota tarinaa, harmittaa vaan, että se on toteutettu niin huonosti jopa kirjoissa. Muistan kun ekan kerran menin kavereiden kanssa kattomaan ton elokuvan. En ollu kuullu koko sarjasta mitään, mut kavereiden pyynnöstä lähin mukaan. Katoin kotona trailerin ja mietin, että joo voi toi olla ihan hyvä. Sit ku päästiin leffateatteriin ja toi elokuva lähti pyörimään, menin ihan shokkiin, koska elokuva oli niin sairaan hyvä! Muistan vieläkin sen hirveen tunteen mikä iski heti, kun elokuva loppu. Mikään elokuva ei oo saanu mua sellaseen tilaan. Ja niin paljon kun Twilight jakaakin mielipiteitään, niin mä tuun AINA olemaan myyty tolle tarinalle ja sille hirveelle tunteelle, mikä jokaisen uuden osan jälkeen iskee.
Tänään pitäis sit lähteä Roosan kanssa kattomaan tuo Nälkäpeli elokuviin. Kirjoja on ainakin kehuttu hirveesti, ite en oo niistäkään ennen kuullu, että saa nähä millasia tunteita tämä elokuva tuo tullessaan. (:
Elokuvamausta täytyy tähän väliin sanoa, että oon vannoutunu romantiikan fani, myös kirjallisuudessa. Mun lempielokuvia onkin Twilight- saagan lisäks P.S Rakastan sinua, The Holiday ja Titanic. Varsinkin P.S Rakastan sinua saa mut aina itkemään! Romanttisesta kirjallisuudesta oon just lukenu Humisevan harjun toiseen otteeseen ja nyt alottelen Kotiopettajattaren romaania. Humisevaa harjua suosittelen, vaikka sen henkilökuvioissa onkin välillä vähän vaikea pysyä perässä. Loppujen lopuks sekä vihaan, että rakastan rakkaustarinoita. VIhaan siks, että niin ei ikinä tapahu itelle tosielämässä ja rakastan, koska ne on vaan niin tunteikkaita ja pistää ihon kananlihalle joka kerta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti