Poikamiespäivä

Kuvassa maistiaisia mun poikamiespäivän ateriasta. Täydellinen rasvapommi!

Mikä oiskaan sen parempi tapa viettää lauantaita kuin yksin liian isossa talossa ilman mitään rakentavaa tekemistä. Oon pelannu, lukenu, kattonu Gossip girliä, pelannu lisää, ollu facessa, kattonu lisää Gossip girliä, ollu taas facessa... Mä niin tykkään siitä, kun mulle sanotaan, että "tuun huomenna teille" ja sit aamulla mulle tehään oharit. Enkä oo voinu ees lähteä mihkään, koska mun reidet on eilisestä sählystä niin kipeet, että hyvä ku liikkeelle pääsen! Kaikki kyykistyminen ja jalkojen liikuttaminen sattuu niin paljon, että meinaa itku tulla. Se oli loistava wake up calling siihen, että mun pitäis oikeesti alkaa liikkumaan ja nousta tästä koneen äärestä- mutta tällä hetkellä se on helpommin sanottu kuin tehty. Kirjaimellisesti!


Mutta joo.. Jos sitä huomenna sais oikeesti aikaan jotain rakentavaa, kuten koulujuttuja, joita on ihan hirveesti kun vaan ois kiinnostusta ja aikaa tehdä. Tiedetään, tänään ois ollu aikaa, mutta kiinnostusta sitäkin vähemmän. Huomenna kuitenkin ryhdistäydyn ja kirjotan ainakin elokuva-analyysin Enkeleistä ja demoneista (on muuten hyvä leffa; KATSOKAA!) ja sit ehkä jotain äikän juttua.. Jep, kiinnostaa kun kasa paskaa suoraan sanottuna, mutta minkäs teet. Eilen muuten just mietin, että miksen menny amikseen. Elämä ois paljon helpompaa jossain raksalla..


Eilisestä puheen ollen! Oltiin eilen Miksulla kamuleiden kanssa ja oli pitkästä aikaa tosi kiva vaan olla. Ei me mitään oikeestaan tehty, kunhan juteltiin ja oltiin, mut oli se vaan jotain ihan parasta. Sit raahustin puol yhden jälkeen kotiin kipeytyvine reisineni koululaukku ja liikkavaatekassi olalla! Mut ei se mitään, mua ei väsyttäny, koska käytiin Jaakon ja Hennan kanssa Shellillä ja väsymykseeni join kahvia, joka tosiaan veikin väsymyksen pois, mutta toi närästyksen tilalle. En ymmärrä miks ihmiset juo kahvia.. Tyhmää.. Mut nyt takaisin Gossip girlin pariin!